#5-11 Library of the Lion (4-5), peliketju

[NiTessine]

"Pitäisiköhän tätä leijonakilpeä näyttää sille toiselle leijonalle? Keksiikö joku jotain yhteyttä näiden välillä?"

[TpM]

"En osaa sanoa tuosta kilvestä yhtään mitään, mutta voimme toki näyttää sitä toiselle leijonalle. Se vaikutti kuitenkin hyvin luotettavalta."

[Mustaparta]

"Otetaampa mukaan ja kysytään siltä leijonalta jos sen saa ottaa. Tuo saattaisi olla hyödyllinen."

Spellcraft:

[2]+5 = 7
1d20+5:  [

] +5 = 7

[Deus]

Tiennäyttäjät vievät kilven Uljasharjan luokse näytille, joka myhäilee tyytyväisen oloisesti.

"Paratkoon teidän kykeneväisyyttä! Löytäneet olette sen joka kerran oli kaltaiseni. Antakaahan se kitaani..." Uljasharja mutustelee asiaa hetken ja pitelee sitä suussaan hetkisen, selvästi keskittyen johonkin kuin rituaaliin. Hiljalleen kilven patina katoaa ja paljastaa kirkkaan ja kiillotetun pinnan. Hän avaa silmänsä ja antaa kilven liukua maahan. Sen sisäpinnassa lukee selvästi "Uljasharja".

"On kilvessä kipinä minun suuruutta", Uljasharja ilmoittaa. "Auttaa se teitä uljailla ja urheilla matkoillanne, mitkä kunniaa tuovat!"

Viimeinen hetki tehdä mitä teettekään.

[Deus]

Tiennäyttäjät kiittävät Uljasharjaa kilvestä, ja palaavat hyvillä mielin kaikkien vihjeidensä kanssa alkuperäiseen kirjastoon. Siellä he ottavat kortit pois tuoliensa alta, asettuvat aloilleen odottamaan vierailunsa päättymistä. Tobias tulee musiikin päätyttyä hakemaan ryhmää, kyselee hieman kuulumisia ja muuta, ja saattaa heidät ulos. Opparan hämärässä katujen valot näyttävät kutsuvilta illanviettoon, mutta ryhmä nyt kuitenkin säntillisesti käy ensin seikkailukapteeni Muesellon tykö palauttamassa löytämänsä vihjeet.

Kalastustarvikekaupassa Muesello on odottanut hermostuneena konsertin päättymistä ja tiennäyttäjien paluuta. Kun ovi käy, hän ampaisee pystyyn ja toivottaa ryhmän tervetulleeksi takaisin. Muesello pikaisesti käy sulkemassa ulko-oven ja ohjaa tiennäyttäjäagentit takahuoneeseen. Tehtävän kulun esittely saa Muesellon hieman huolestuneeksi; ryhmä ei juuri pitänyt huolta siitä, etteikö heidän vierailuaan havaittaisi jälkeenpäin. Hän kuitenkin jättää murehtimisensa myöhemmäksi, sillä tarvittavat tiedot on löydetty oikeassa ajassa.

Lady Gloriana Morilla on hivenen pettynyt faktionsa suojatin tyhjiin taskuihin, mutta toisaalta ymmärtää aikarajoitteen olleen mahdollinen este. Eikä niin isosta kirjastosta aina löydä sitä mitä haluaa.

Viikkoja myöhemmin Synkän arkiston edustajat saavat Zarta Dralneenilta kirjeen, missä hän kiittää tiennäyttäjiä heidän toimitettua Tar-Baphonista kertovan opuksen, joka vaikuttaa erityisen sopivalta Synkän arkiston kokoelmiin.

FIN

[Mustaparta]

Toto on hivenen yllättynyt, että jotain lisää kaivattiin "Entäs se leijonakilpi, Lady Morilla? Olin varma, että juuri se olisi ollut sellainen reliikki josta oli puhetta."